Wagner: Lentävä hollantilainen

 Tulostettava teksti

Richard Wagner (1813-1883)

Wagnerin vaiheita:

-syntyy Leipzigissa 1813, menettää isänsä puolivuotiaana, monilapsinen perhe

-1814 äiti uusiin naimisiin Ludwig Geyerin, ammattinäyttelijän kanssa

-perhe Dresdeniin, Geyer kuolee 1821, perheen paluu Leipzigiin 1827

-levoton lapsuus, paljon poissa kotoa jo alle 10-vuotiaana, musiikkiopinnot hatarat

-asui yksin 14-vuotiaasta lähtien, kirjoitti mm. draamoja laiminlyöden koulunkäynnin

-Carl Maria von Weber Wagnerin suuri esikuva Dresdenissä

-Leipzigissa sävellysopintoja, Theodor Weinligin opetus teki Wagnerista ammattilaisen

-työskentelyä kapellimestarina pienillä näyttämöillä Saksassa ja Riiassa.

-1840-luvun alussa Dresdenissä Rienzi Wagnerin ensimmäinen oopperamenestys

-1849 maanpakoon Sveitsiin osallistumisesta vallankumousyritykseen Saksassa

-1860-l Baijerin Kuninkaan Ludwig II:n tuella menestys, Bayreuthin Wagner-kultti: Niebelungin sormus –tetralogian ensiesitys v. 1876

-1882 Parsifal, viimeinen ooppera Bayreuthissa, 1883 Wagner kuolee Venetsiassa

Der Fliegende Holländer

Lentävä Hollantilainen (Dresden 1843)

Oopperansa aiheen Wagner sai eräästä Heinrich Heinen kertomuksesta (kokoelmassa "Matkakuvia Norjasta", 1829) sekä Wilhelm Hauffin "Kummituslaivasta". Lähdettyään Riikasta Lontooseen vuonna 1839, koki Wagner laivamatkalla elämänsä myrskyn, joka elämyksenä antoi myös vaikutteita tulevaan oopperaan.

Vuonna 1840 Wagner kirjoitti librettoa Pariisissa ensin yksinäytöksisenä, mutta jouduttuaan rahapulassa myymään tekstin Pariisin suurelle oopperalle (sen sävelsi P.H.P. Dietsch), kirjoitti hän seuraavana vuonna kolminäytöksisen version. Sävellystyö oli valmis jo syyskuussa. Wagner tarjosi oopperaa Leipzigiin ja Müncheniin, mutta teos hylättiin, koska "se ei soveltunut Saksaan". Giacomo Meyerbeerin avulla ooppera pääsi Berliinin Hovioopperaan kantaesitystä varten, mutta jäi hyllylle henkilövaihdosten takia. Koska Wagnerin Rienzi-ooppera oli menestynyt Dresdenissä, haluttiin siellä esittää myös Lentävää Hollantilaista. Berliinistä annettiin lupa, ja niin Wagnerin uusi ooppera kantaesitettiin 2. tammikuuta 1843 Dresdenissä. Kiireessä valmisteltu esitys ei kuitenkaan ollut suuri menestys. Wagner muokkasi oopperaansa vielä vuonna 1864.

Lentävä Hollantilainen on yksi kuuluisimmista saksalaisen romanttisen oopperataiteen edustajista. Wagner jatkoi ihailemansa Weberin Taika-ampujan linjoilla, mutta laajensi ja syvensi yliluonnollisen teemaa. Senta on ensimmäinen Wagnerin oopperoiden puhtaan hyveellisistä ja uhrautuvista naisrooleista.

Roolit:

Daland, norjalainen merenkulkija - basso

Senta, hänen tyttärensä - dramaattinen sopraano

Erik, metsästäjä - tenori

Mary, Sentan imettäjä - altto

Dalandin perämies - lyyrinen tenori

Hollantilainen, aavelaivan kapteeni - baritoni

Juoni:

Myrsky heittää kotiinpalaavan Dalandin laivan hiekkatörmälle muutamien kilometrien päähän kodista. Miehistö jää lepäämään paikalle, ja Daland asettaa vartiomiehen, joka kuitenkin nukahtaa. Samassa ilmestyy punaisin purjein varustettu laiva, joka rantautuu jonkin matkan päähän Dalandin aluksesta. Kapteeni astuu yksin maihin. Toiveikkuus ja epätoivo vaihtelevat hänen mielessään: on kulunut taas seitsemän vuotta, laiva voi laskeutua maihin. Kirous pakottaa laivan risteilemään pitkin maailman meriä, jollei Hollantilaista armahda kuolemaansa  saakka uskollinen nainen. Mutta tätä hän ei koskaan löydä, joten vain maailmanloppu voi lopettaa hänen ikuiset kärsimyksensä.

Daland tulee kannelle ja huomaa tuntemattoman. Tämä esittelee itsensä Hollantilaiseksi, joka on uupunut pitkästä merimatkasta ja kaipaa omaa kotia ja vaimoa. Hollantilaisen mainitsemat aarteet saavat Dalandin tarjoamaan tälle tyttärensä Sentan kättä. Suotuisan tuulen turvin päästäisiin ehkä jo samana päivänä perille.

Dalandin tytär Senta laulaa samaan aikaan kehräämään kerääntyneille merimiehiä odottaville kylän tytöille balladia Lentävästä Hollantilaisesta eläytyen tarinaan niin vahvasti, että hänen sulhasensa Erikin säikähtää muiden mukana. Kun Daland saapuu muukalaisen kanssa, lupaa Senta olla ikuisesti uskollinen hänelle aavistaessaan miehessä piilevän kohtalon.

Illalla järjestettävässä kotiinpaluujuhlassa kuulee Hollantilainen, miten Senta muistuttaa Erikiä uskollisuuslupauksesta. Muukalainen uskoo tulleensa petetyksi. Hän paljastaa läsnäolijoille olevansa Lentävä Hollantilainen ja kertoo menettäneensä jälleen kerran toivon kirouksen raukeamisesta. Hollantilainen nousee laivaan, joka lähtee samantien. Senta on kuitenkin uskollinen lupaukselleen hypäten kalliolta alas mereen. Sentan uhri vapauttaa Hollantilaisen kirouksesta - laiva vaipuu syvyyksiin.

Tallenne: Savonlinnan oopperajuhlat 1988

Johtaa Leif Segerstam, Oopperajuhlien orkesteri ja kuoro

Ohjaus Ilkka Bäckman

Daland             -           Matti Salminen

Senta               -           Hildegard Behrens

Erik                 -           Raimo Sirkiä

Mary               -           Anita Välkki

Hollantilainen  -           Franz Grundheber

Perämies          -           Jorma Silvasti

DVD: Hollannin ooppera 2010

Johtaa Hartmut Haenchen, Ohjaus Martin Kušej

Daland             -           Robert Lloyd

Senta               -           Catherine Naglestad

Erik                 -           Marco Jentzsch

Mary               -           Marina Prudenskaja

Hollantilainen  -           Juha Uusitalo

Perämies          -           Oliver Ringelhahn

Kohtauksia:

1. näytös

-Alkusoitto

-Daland ja hänen miehistönsä palaavat kotiin, mutta joutuvat laskemaan hiekkasärkälle yöksi myrskyn takia. Perämies jää vahtiin ja unelmoi neidostaan.

-Perämiehen nukahdellessa Hollantilaisen laiva ilmestyy viereen. Hollantilaisen monologi, jossa hän kertoo kirouksestaan.

-Daland ja perämies huomaavat aavelaivan ja saavat Hollantilaisen vastaamaan. Daland tekee tuttavuutta. Hollantilaisen kokemus ja rikkaus tekee Dalandiin vaikutuksen. Kumpikin näkee toisessa mahdollisuuden, kun Daland kertoo tyttärestään Sentasta. Hollantilainen saa kutsun Dalandin taloon.

-Etelätuuli voimistuu. Laivat lähtevät kohti kotisatamaa. (-51.25)

2. näytös

-Kehruulaulu (naiskuoro, Mary):  Sentan unelmoiva odotus on toisenlaista kuin muiden tyttöjen, jotka pilkkaavat tätä. Senta lopettaa toisten huolettoman "typerän laulun" ja haluaa kuulla balladin lentävästä Hollantilaisesta Marylta. Tämän kieltäydyttyä Senta laulaa sen itse eläytyen tarinaan niin että vangitsee muut kuuntelemaan (10). Hänen säälinsä kirouksen alaisena kulkevaa Hollantilaista on henkilökohtaista; Senta haluaa itse olla Hollantilaisen armahtava enkeli.

-Erik tulee ja ilmoittaa Dalandin tulosta. Hän paheksuu transsiin vaipunutta Sentaa. Muut iloitsevat miestensä paluusta. Erik pelkää (11), että Daland tulee sulhasehdokkaan kanssa, eikä haluaisi päästää Sentaa laivan luo. Tämä vakuuttaa menevänsä vain isäänsä vastaan. Erik haluaisi Sentalta uskollisuuden lupauksen. Senta vähättelee näkyjään, hollantilaisen kuvaa ja balladia Erikille, mutta paljastaakin samalla, ettei kykene vapautumaan pakkomielteestään. (12) Erik pitää Sentaa paholaisen riivaamana. Hän kertoo nähneensä unessa Sentan ja Hollantilaisen. Senta pitää selvänä, että Hollantilainen etsii häntä itseään.

-Hollantilainen ja Daland saapuvat. (12) Senta kavahtaa kummaa hiljaista miestä. Daland kertoo Sentalle Hollantilaisen rikkauksista ja kodittomuudesta. (13) Lopulta hän ehdottaa suoraan naimakauppaa hämmentyneelle neidolle (14).

-Senta ja tuntematon jäävät kahden ajatuksiinsa ja tarkkailevat toisiaan (15). He aavistavat tavanneensa kohtalonsa.

-Senta lupautuu Hollantilaiselle, mutta neidon uhri on oleva suunnaton, mies varoittaa (16). Senta vakuuttaa Hollantilaisen ja molemmat iloitsevat.

-Daland tulee kysymään kihlauksesta, Senta antaa lupauksensa uskollisuudesta. Kotiinpaluujuhla voi alkaa. (17)

3. näytös

-Hollantilaisen laivan miehistö hämmentää juhlivaa väkeä. (18) Pyynnöistä huolimatta he eivät osallistu juhlaan. (19) Yhtäkkiä aavelaivan miehistö herää ja kutsuu kapteenia lähtöön. (20)

-Erik tulee etsimään Sentaa ja muistuttaa, että he ovat jo lupautuneet toisilleen. (21-22) Hollantilainen uskoo olevansa petetty ja antaa käskyn lähteä merelle. Hollantilainen paljastaa Sentalle, miten lukemattomille hänet pettäneille naisille on käynyt. Senta säästyy, koska hän ei ole ehtinyt solmia liittoa hänen kanssaan vielä. Mutta Senta tietää olevansa juuri oikea nainen pelastamaan kirottu merenkävijä. Omalla kuolemallaan hän vapauttaa Hollantilaisen kirouksesta.