Offenbach: Hoffmannin kertomukset

tulostettava teksti 

Jacques Offenbach: Hoffmannin kertomukset (Pariisi, 1881)

Offenbachin ainoan oopperan syntyprosessi oli hankala. Teos jäi kesken säveltäjän kuollessa neljä kuukautta ennen ensi-iltaa. Se saatiin esityskuntoon, mutta erilaiset lisäykset, poistot ja vaihtoehtoiset versiot estivät lopullista käsitystä oopperasta vakiintumasta.

Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (1776-1822) oli varhaisromantiikan monilahjakkuus: kirjailija, säveltäjä, musiikkikriitikko ja piirtäjä sekä vielä siviiliammatiltaan juristi. Hänen kirjoitti lukuisia fantasia- ja kauhukertomuksia. Niiden hahmoja sävelittivät mm. Schumann (Kreisleriana), Tsaikovski (Pähkinänsärkijä), Delibes (Coppélia) ja Offenbach, jonka oopperassa Hoffmannin hahmojen kanssa seikkailee Hoffmann itse. E.T.A. Hoffmannin vaikutus ulottuu nykyaikaan asti eikä rajoitu vain klassiseen musiikkiin.

Libretto perustui Jules Barbierin ja Michel Carrén näytelmään vuodelta 1851. Barbier muokkasi tekstistä oopperalibreton ja säveltäjä, Hector Salomon, oli jo ehtinyt aloittaa työn vuonna 1876. Offenbach palasi Amerikan matkaltaan ja sai kuulla libretosta. Hector Salomon luopui ja Offenbach ryhtyi suunnittelemaan oopperaa. Hänen maineensa ja tulonlähteensä perustuivat operetteihin, mikä osaltaan lykkäsi Hoffmannin kertomusten valmistumisen vuosien päähän. Lopulta Offenbachilta loppui sananmukaisesti aika kesken, eikä hän päässyt näkemään kuin ensimmäiset harjoitukset ainoasta vakavasta oopperastaan. Ooppera kantaesitettiin Opéra-comique-teatterissa helmikuussa 1881 ilman keskeneräistä kolmatta näytöstä. Ernest Giraud orkestroi musiikin Offenbachin pianopartituurin pohjalta sekä kirjoitti resitatiivit kantaesitykseen. Kuitenkin pian erilaisia versioita alkoi ilmestyä, kun teos levisi maailmalle. Viimeisen 20 vuoden aikana on löytynyt uutta autenttista materiaalia ja jopa kaksi kilpailevaa viimeisimpään tutkimustietoon perustuvaa partituuria on julkaistu. Hoffmanin kertomuksia kohtaan tunnetaan siis suurta mielenkiintoa edelleenkin. Se kuuluu oopperatalojen kantaohjelmistoon.

Ooppera jakautuu perinteisen ranskalaisen kaavan mukaan viiteen näytökseen, mutta omaperäisellä tavalla: Esinäytös ja jälkinäytös reunustavat kolmea näytöstä, jotka on nimetty kolmen naishahmon mukaan. Nämä hahmot ovat Hoffmannin saavuttamattoman rakkauden kolme eri ilmentymää: Olympia, Giulietta ja Antonia. Yleensä jokaista esittää eri laulajatar, mutta alkuperäinen ajatus on antaa yhden laulajan selviytyä urakasta. Useat lyyriset koloratuurisopraanot ovat ottaneet tehtävän vastaan vuosikymmenien mittaan. Vastaavasti oopperan neljä roiston roolia voi esittää yksi ja sama bassobaritoni. Oopperan kuuluisin numero on Olympian virtuoosinen aaria.

Roolit:

Hoffman                                                                                              -                    tenori

Muusa/Nicklausse                                                                               -                    mezzosopraano

Olympia, mekaaninen nukke                                                               -                    sopraano

Antonia, nuori tyttö                                                                            -                    sopraano

Giulietta, kurtisaani                                                                             -                    sopraano

Stella, laulajatar                                                                                   -                    sopraano

Lindorf                                                                                                -                    bassobaritoni

Coppelius                                                                                            -                    bassobaritoni

Miracle                                                                                                -                    bassobaritoni

Dapertutto                                                                                          -                    bassobaritoni

Andrès, Cochenille, Frantz, Pitichinaccio                                          -                    tenori

Crespel, viulunrakentaja                                                                     -                    basso

Hermann, Wolfram, Wilhelm                                                              -                    bassoja

  Opiskelijoita

Luther, tavernan isäntä                                                                         -                    basso

Spalanzani, keksijä                                                                              -                    tenori

Schlemil, kilpailija                                                                               -                    basso

Juoni:

Esinäytös:

Nürnbergiläisessä majatalossa runouden muusa kertoo yleisölle aikovansa saada Hoffmannin huomion kiintymään itseensä ja unohtamaan muut rakkautensa. Hän muuntautuu Hoffmannin ystävän, Nicklaussen, hahmoon. Stella, oopperalaulajatar, lähettää Hoffmannille kutsukirjeen ja avaimen pukuhuoneeseensa. Lindorf, Hoffmannin ensimmäinen vihollishahmo, sieppaa ne kuitenkin itselleen. Lopulta Hoffmann itse saapuu kapakkaan. Hän viihdyttää ihailijoitaan kertomuksella kääpiöstä. Lindorf ja muut provosoivat Hoffmannin paljastamaan yleisölle elämänsä kolme rakkautta.

1.     näytös: Olympia

                      Keksijä Spalanzanin ja Coppeliuksen mekaaninen nukke, johon runoilija rakastuu. Taikalasit huijaavat Hoffmanin luulemaan nukkea eläväksi. Lopulta Coppelius rikkoo nuken.

2.     näytös: Antonia

                      Viulunrakentaja Crespelin sairas tytär, laulajatar, jota demoninen tohtori Miracle vainoaa. Hoffmann ei kykene auttamaan rakastettuaan, joka kuolee tautiin.

3.     näytös: Giulietta  

                      Venetsian kurtisaani. Kapteeni Dapertutto lahjoo Giuliettan viettelemään Hoffmannin, joka menettää peilikuvansa (”sielunsa”). Demoni surmauttaa Giuliettan Hoffmannin käden kautta.

Jälkinäytös:

Hoffmann haluaa hukuttaa surkean elämänsä juopotteluun. Laulajatar Stella saapuu ja yrittää turhaan lähestyä hellästi Hoffmannia. Mies kiroaa hänet. Stella poistuu Lindorfin kanssa. Nicklausse muuntautuu takaisin muusaksi ja syleilee onnellisena Hoffmannia, joka on nyt täysin hänen, runouden oma.

DVD: Teatre Gran del Liceu 2013

Musiikinjohto Stéphane Denève

Ohjaus Laurent Pelly

Rooleissa:

Kathleen Kim                    (Olympia)

Natalie Dessay                   (Antonia)

Tatjana Pavlovskaja           (Giulietta)

Michael Spyres                  (Hoffmann)

Laurent Naouri                   Lindorf/Coppelius/Miracle/Dapertutto

Michèle Losier                   Muusa/Nicklausse

Kohtaukset:

1 Lyhyt alkusoitto

2 Olut-kuoro

3 Runouden muusa nousee oluttynnyristä ja haluaa ”pelastaa” Hoffmannin karkottamalla tämän mielestä oopperalaulajatar Stellan. Muusa muuttuu Nicklausseksi. Lindorf hankkii itselleen Stellan viestin Hoffmannille.

4 Pirullinen Lindorf aikoo itse mennä Stellan luo. Samalla hän pitää silmällä vihollistaan Hoffmannia tavernassa.

5 Luther, kapakan isäntä panee toimeksi. Kapakkaan kokoontuneet opiskelijat vaativat juomiaan – juomalaulu. Odotettu Hoffmann ja Nicklausse saapuvat (Vrt. Don Giovanni – Leporello).

6 Hoffmann laulaa laulun Kleinzach-kääpiöstä, mutta eksyy välillä aiheesta ja alkaa ylistää tuntematonta rakastettuaan

7 Seurue kertaa juomalaulun. Lindorf ja Hoffmann mittailevat toisiaan.

8 Kiistelyn jälkeen Hoffmann saadaan kertomaan rakastetuistaan

1. näytös: Olympia

9 Keksijä Spalanzani on rakentanut mekaanisen nuken. Hoffmann on nähnyt hahmon ikkunasta ja tulee nyt muka opiskelijana keksijän luo, joka kertoo Olympian olevan tyttärensä.

10 Hoffmann ihastelee Olympian kauneutta ja unelmoi. Nicklausse yllättää hänet huvittuneena ja laulaa Olympialle ystävänsä puolesta.

11 tiedemies Coppelius, toinen Olympian luojista löytää ystävykset. Hän myy laitteita, mittareita ja optiikkaa. Laseilla Hoffmann näkeekin Olympian ihmisenä.

12 Aika esitellä Olympia. Läsnäolijat ovat ihastuksissaan.

13 Olympian laulu

14 Muiden poistuessa Hoffmann jää Olympian seuraksi. Hän saa nukelta vastauksen rakkaudentunnustukseensa. Coppelius hautoo kostoa.

15 Olympian tanssi. Coppelius rikkoo nuken ja Hoffmann saa kaikkien pilkan osakseen.

2. näytös: Antonia

1 Antonia unelmoi rakastetustaan Hoffmannista, josta erossa hänen isänsä Crespel häntä pitää.

2 Puolikuuro palvelija Frantz irrottelee isännän poistuttua. Niinpä Hoffmann ja Nicklausse hiipivät sisään.

3 Viulunrakentajan talossa. Nicklausse rohkaisee Hoffmannia Antonian suhteen.

4-5 Hoffmann ja Antonia näkevät toisensa pitkästä aikaa. Duetto. Crespel ja tohtori Miracle saapuvat. Hoffmann kuulee Antonian sairaudesta.

6 Tertsetti. Miracle kauhistaa: hän lukee Antonian ajatuksia

 ja saa tytön laulamaan. Pirullinen tohtori lupaa pelastaa Antonian hengen. Hoffmann vaatii Antoniaa olemaan laulamatta.

7 Miracle horjuttaa Antonian lupausta.

8 Antonian kuolleen äitin ääni kutsuu Antoniaa Miraclen avustuksella

9 Crespel rientää Antonian luokse, mutta tämä vetää viimeiset henkäyksensä.

3. näytös: Giulietta

10 Barcarole eli venelaulu Venetsiassa: Nicklausse ja Giulietta ja seurapiiri

11 Hoffmann tekee lopun raukeasta tunnelmasta ja innostaa riehakkuuteen. Giulietta ottaa ohjat käsiinsä esitellen vieraat.

12 Kapteeni Dapertutto aikoo timantilla ohjailla Giuliettaa hurmaamaan Hoffmannin ja saada siten otteen runoilijasta. Hoffman ihastuu Giuliettaan, mutta kilpailija Schlemil seuraa tilannetta. Pirullisen kapteenin avulla Hoffman tappaa Schlemilin.

13 Hoffman ei halua paeta, vaikka on pulassa. Giulietta lupaa seurata häntä, mutta pyytää Hoffmannilta ensin tämän peilikuvaa.

14 Menetettyään peilikuvansa Hoffmann joutuu yleisen pilkan kohteeksi ja Giulietta paljastaa huijanneensa häntä. Lopulta paholainen saa Hoffmannin surmaamaan  myös Giuliettan.

Jälkinäytös:

15 Hoffmann lopettaa kertomuksensa. Nicklausse arvelee hänen kuvanneen kolmen hahmon kautta Stellaa, mutta runoilija kiroaa ystävänsä.

16 Hoffmann yrittää innostaa läsnäolijoita juopotteluun, mutta tunnelma ei muutu. Laulajatar Stella saapuu ja vakuuttaa rakkauttaan, mutta Hoffmann loukkaa häntä karkeasti ja laulajatar poistuu.

17 Lindorf joutuu kuuntelemaan viimeisen säkeistön keskenjääneestä Kleizach-kääpiön tarinasta, jolla Hoffmann ivailee häntä. Lopulta kaikki katoavat ja runouden muusa palaa omassa hahmossaan. Hän on onnistunut, runoilija on yksin hänen.

18 Muusan sanat Hoffmannille: Rakkaus tekee ihmisen suureksi ja kyyneleet vielä suuremmaksi

Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat

 tulostettava teksti

Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat (München, 1868)

Oleskellessaan Marienbadin kylpylässä kesällä 1845 Wagner laati luonnoksia tuleviin oopperoihinsa. Yksi aihe tuntui tarjoavan erityisesti aineksia komediaan, nimittäin 1500-luvun saksalainen mestarilauluperinne ja nürnbergiläisen mestarilaulaja Hans Sachsin ympärille punoutuva laulukilta. Vuonna 1851 hän julkaisi proosaversion Mestarilaulajista osana muita kirjoituksiaan, mutta sävellystyö siirtyi seuraavalle vuosikymmenelle.

1850-luku kului Wagnerilta maanpaossa sekä Nibelungin sormuksen ja Tristanin sävellystyössä. Jatkuvien vastoinkäymisten ja melko toivottoman taloudellisen tilanteen muutti kertaheitolla vasta Baijerin kuningas Ludvig II ryhtyessään oma-aloitteisesti säveltäjän avokätiseksi mesenaatiksi vuonna 1864. Wagner aloitti Mestarilaulajien libreton kirjoitustyön jo vuonna 1861 saatuaan ystäviltään neuvon kirjoittaa jotain kevyempää  ja lyhyempää... Sävellystyö valmistui vasta loppuvuodesta 1867. Kun teos vuonna 1868 sai ensi-iltansa, oli se saanut varsin erilaisen sävyn kuin Wagner alunperin ajatteli. Tuloksena oli säveltäjänsä pisin teos siihen mennessä. Ilmeisimmät komediasävyt olivat antaneet tilaa pohdiskeluille nuoren ja vanhan taiteilijan kohtaloista. ”Modernisti” Walther von Stolzingin hahmoon saattoi Wagner helposti sijoittaa itsensä. Mutta myös vanheneva ja viisas Hans Sachs, joka taas edustaa kansanlaulajan spontaania ääntä, inspiroi säveltäjää sisäisesti. Beckmesserin kuivakkaan pikkutarkan ja säännöistä kiinnipitävän hahmon Wagner tarkoitti erityisesti piikiksi häntä vastaan taistelevalle musiikkikriitikko Eduard Hanslickille. Ensiesitystä juhli lähinnä taiteentuntijoista koostuva yleisö myrskyisästi yhdessä kuningas Ludvig II:n kanssa. 1860-luvun loppupuolella valmistauduttiin Saksanmaalla sotaan Ranskaa vastaan. Korostetun saksalainen ja saksalaisen taiteen perinteitä vaaliva ooppera levisi nopeasti Saksan teattereissa, teki Wagnerista lyhyessä ajassa suositun sekä herätti kiinnostuksen hänen aikaisempiin oopperoihinsa.

Mestarilaulajat on musiikillisesti  kypsää Wagneria. Sen partituuri on yhtä rikas kuin edellisen oopperan Tristanin ja Isolden, mutta musiikin luonne on valoisampi ja positiivisempi. Oopperasta puuttuvat kokonaan ne mystis-filosofiset ulottuvuudet, jotka leimaavat kaikkia muita Wagnerin pääteoksia.

Wagner tutustui perinpohjaisesti 1500-luvun mestarilaulajien teksteihin ja otti päähenkilönsä Hans Sachsin alkuperäisen runon myös mukaan oopperaan. Wagner koki olevansa omassa taiteessaan 1200-luvun minnelaulajien ja 1500-luvun mestarilaulajien perillinen.

Henkilöt:

Hans Sachs, suutari ja mestarilaulaja                             –                    baritoni

Veit Pogner, kultaseppä                                                  –                    basso

Sixtus Beckmesser, kaupunginkirjuri                             –                    baritoni

Walther von Stolzing, ritari ja laulaja Frankenista         –                    tenori

David, suutarin oppipoika                                              –                    tenori

Eva, Pognerin tytär                                                         –                    sopraano

Magdalene, Evan imettäjä                                              –                    mezzosopraano

-mestarilaulajia, eri kiltojen jäseniä, kaupungin väkeä

Juoni:

1500-luvun Nürnberg, Juhannusaatto ja Juhannuspäivä

Nuori frankenilainen ritari Walther von Stolzing rakastuu Evaan, Nürnbergin kultasepän Veit Pognerin tyttäreen. Evaa ei kuitenkaan saa vaimokseen, jollei ole erinomainen laulaja. Itse asiassa pitää olla niin erinomainen laulaja, että tulee hyväksytyksi mestarilaulajien kiltaan. Lisäksi on voitettava mestarilaulajien järjestämä vuotuinen laulukilpailu.

Walther ottaa haasteen vastaan ja hakee mestarilaulajien killan jäsenyyttä. Pääsykokeessa Walther laulaa hyvin, mutta laulun tyyli ei noudata mestarilaulajien perinteitä. Ja kun laulun arvostelijana on ahdasmielinen kaupunginkirjuri Beckmesser, tulee Walther hylätyksi. Beckmesserin puolueettomuudenkin laita on vähän niin ja näin, sillä myös hän haluaa voittaa laulukilpailun saadakseen Evan vaimokseen. Sachs näkee Waltherin lahjakkuuden ja on valmis puolustamaan nuorukaista. Vaikka Sachsin suhde Evaan on isällinen, tuntee hän myös mustasukkaisuutta, eikä haluaisi Beckmesserin kosivan Evaa.

Toisessa näytöksessä Beckmesser valmistautuu esittämään Evalle serenadin tämän talon edessä. Eva ja Magdalene vaihtavat tämän takia tahallaan asuja. Huonosta menestyksestä masentunut Walther haluaa lähteä Nürnbergistä ja viedä Evan mukanaan, mutta pakosuunnitelman sotkevat Sachs ja Beckmesserin serenadi. Sachs päättää toimia serenadin ”arvostelijana” suutarin vasara kädessään. Hän saakin kengät valmiiksi ja onnistuu häiritsemään Beckmesserin laulua. Kun Sachsin oppipoika Daavid tajuaa Beckmesserin esittävän serenadia omalle armaalleen, syntyy mellakka. Lopulta Sachs vetää Daavidin ja Waltherin sekä Evan turvaan. Kaupunginvahti kuuluttaa kello 11: näytös päättyy taas rauhoittuneessa tunnelmassa.

Waltherin mahdollisuudet saada Eva näyttävät huonoilta, mutta onneksi hän on ehtinyt tehdä laulullaan vaikutuksen mestarilaulajien johtajaan, Hans Sachsiin. Walter vierailee Sachsin luona, ja tämä lupaa järjestää Waltherille mahdollisuuden osallistua kilpailuun. Lisäksi Sachs kannustaa Waltheria pitämään kiinni omasta perinteitä uudistavasta laulutyylistään samalla kun hän ohjaa tämän mestarilaulajien sääntöjen tuntemukseen. Walther innostuu ja keksii yhdessä mestarin kanssa laulun sanat ja sävelen näkemänsä unen pohjalta. Runokäsikirjoitus jää toistaiseksi Sachsin haltuun miesten poistuessa.

Beckmesser vierailee Sachsin luona, näkee Waltherin laulun sanat ja luulee niitä Sachsin sepittämiksi. Beckmesser ajattelee, että jos hän laulaa maineikkaan Sachsin runon, hän ei voi hävitä. Niinpä hän pyytää Sachsilta lupaa laulun esittämiseen kilpailussa ja Sachs suostuu. Eva ja Walther tapaavat Sachsin luona ja saavat hänen hyväksyntänsä rakkaudelleen. Syntyneelle mestarilaululle annetaan nimi.

Kansa kokoontuu seuraamaan laulukilpailua. Tunnelma on ensin riehakas, sitten vakavan juhlallinen. Beckmesser on ensimmäinen kilpailija. Hänellä on ollut suuria vaikeuksia saada tuntumaa runoon, joka poikkeaa tyyliltään kaikista Sachsin aiemmista lauluista. Hän kun ei edelleenkään tiedä, että oikea tekijä on Walther. Beckmesser unohtaa sanat, laulaa mitä sattuu ja tulee julkisesti nöyryytetyksi.

Sitten on Waltherin vuoro. Hän esittää saman runon kuin Beckmesser, ja hänen tulkintansa on niin kaunis, että hänet julistetaan kilpailun voittajaksi. Walther saa Evan. Ooppera päättyy kansallismielisissä tunnelmissa, kun Sachs vaatii Waltheria ja nürnbergiläisiä kunnioittamaan saksalaista taidetta ja saksalaisia taiteilijoita: "Ehrt eure deutschen Meister, dann bannt ihr gute Geister."

DVD:

Bayreuthin oopperafestivaalit 1999

Johtaa Daniel Barenboim

Ohjaus Wolfgang Wagner

Hans Sachs                                               –                    Robert Holl

Veit Pogner                                              –                    Matthias Hölle

Sixtus Beckmesser                                   –                    Andreas Schmidt

Walther von Stolzing                               –                    Peter Seiffert

David                                                       –                    Endrik Wottrich

Eva                                                          –                    Emily Magee

Magdalene                                               –                    Birgitta Svendén

Kohtauksia:

2 Alkusoitto

3-4 Johannes Kastajan hymni, Walther tapaa Evan ja saa tietää laulukilpailusta.

9 David, Sachsin oppipoika niin suutarina kuin laulajanakin, valistaa Waltheria, mitä kaikkea vaatii päästä mestarilaulajaksi. Walther saa kuulla myös kirjurista, joka merkitsee virheet laulukokeessa.

10 Beckmesser pyytää Veit Pognerilta tämän tyttären kättä ja uskoo voittavansa helposti laulukilpailun. Walther ilmoittautuu Pognerille. Mestarilaulajat kokoontuvat nimenhuudon myötä istuntoonsa.

13 Walther esitellään mestarilaulajien kiltalle. Muut paitsi Beckmesser ottavat hänet vastaan. 14 Walther kertoo oppineensa omatoimisesti laulajaksi Vogelweiden metsissä, mikä hämmentää mestareita 15 Beckmesser asettuu merkitsemään virheet ja laulukoe alkaa, kun Waltherille on esitetty säännöt, joiden mukaan laulu on keksittävä ja esitettävä. 16 Waltherin kevätlaulu. Beckmesser keskeyttää Waltherin, kun hänen virhetaulunsa täyttyy. 17 Yllättäen Hans Sachs asettuu puolustamaan Waltheria ja syyttää Beckmesseriä harkitusta vihamielisyydestä. Walther jatkaa lauluaan, mutta kiistely johtaa sekasortoon, joka hautaa laulun alleen.

2. näytös:

21 Sachs valvoo pohtien kuulemaansa laulua. On Juhannusaattoilta.

22 Eva tulee kysymään neuvoa, kysymys on myös uusista kengistä. Sachs ja Eva pitävät toisistaan. Eva saa kuulla Beckmesseristä ja Waltherista., mutta pettyy pahasti

23 Lena kertoo Evalle Beckmesserin suunnittelevan serenadia hänelle. Juonittelua

24 Walther tulee ja pyytää Evaa kanssaan karkaamaan Nürnbergistä.

25-26 Kaupungin yövahti: kello 10

27-28 Eva ja Walther suunnittelevat pakoa, mutta Sachs ja Beckmesserin tulo keskeyttää sen. Sachs tulee ulos ja estää laulullaan Beckmesserin serenadin.

29 Sachs laulaa katkerana ajatellen Evaa.

30 Beckmesser haluaa Sachsin kuuntelevan häntä. Mustasukkaisuus aiheuttaa kitkaa miesten välillä. Sachs ryhtyy ”kirjuriksi”.

31 Beckmesserin serenadi, jota Sachs häiritsee paukkeellaan. Laulun valmistuessa kengätkin ovat valmiit. David tajuaa Magdalenen kuuntelevan serenadia ja hyökkää Beckmesserin kimppuun, josta seuraa 32 Yöllinen mellakka.

3. näytös:

1 Alkusoitto

2 Aamun koittaessa David selittelee Sachsille miksi kävi Beckmesserin kimppuun

3 Juhannuksen kunniaksi David saa esittää Johannes-kastajasta laulun Sachsille

5 Walther tulee Sachsin luo kertoen unestaan. Sachs kehottaa häntä laatimaan mestarilaulun kilpailua varten eikä antaa periksi.

8 Walther kuvailee unensa tuntemuksia Sachsin ohjatessa ja kirjoittaessa laulun muistiin. Näin syntyy sääntöjenmukainen laulu kilpailua varten.

9 Sachsin ja Waltherin poistuessa pukeutumaan kilpailua varten onneton ja järkyttynyt Beckmesser ontuu Sachsin taloon. Hän huomaa Waltherin laulun, mutta luulee sitä Sachsin keksimäksi ja päättää varastaa hengentuotteen. Sachsin tullessa hän syyttää tätä serenadinsa tahallisesta sabotoinnista ja vannoo kostoa.

10 Beckmesser näyttää ”todistettaan” Sachsille eli pitää tätä kilpakosijanaan. Sachs ei paljasta totuutta, vaan antaa Beckmesserin käyttää Waltherin runoa vapaasti, koska ei usko tämän voittoon. Beckmesser riemuitsee ja tekee sovinnon Sachsin kanssa. Hän lähtee kiireisesti opettelemaan runoa.

17 Nürnbergin väki kokoontuu Juhannusjuhliin ja laulaa suutareiden ja räätäleiden, leipureiden kiltojen kunniaksi. 18 Tanssi, Mestarilaulajien juhlava tulo.

21 Beckmesser aloittaa kilpailun, mutta sotkeutuu ja tuottaa hermostuksissaan sekasotkua ja tahatonta komiikkaa.

22 Sachs korjaa Beckmesserin syytökset ja paljastaa totuuden ja laulun oikean tekijän. Hän kutsuu Waltherin todistajakseen, joka näin pääsee laulamaan.

23-24 Waltherin laulu, joka saa kaikkien sydämet puolelleen. Waltheria juhlitaan voittajana, mestarilaulajana ja Evan sulhasena. Kun Walther  ensin kieltäytyy kiltan jäsenyydestä, saa Hans Sachs viimeisen sanan: Myös nuoren taiteilijan on kunnioitettava sukupolvien työtä Saksassa.